Kaarle Hurtig - 187

Kaarle Hurtig on 36-vuotias vallilalainen, kahden lapsen isä, yrittäjä ja toimittaja. Työkseen hän auttaa yrityksiä tulevaisuudennäkymien hahmottamisessa ja vastuullisten ja eteenpäinkatsovien toimintatapojen etsimisessä. Toimittajana hän on tehnyt omia ohjelmia muun muassa TV2:lle, Radio Helsingille ja Bassoradiolle – lisäksi Kaarle on yksi suomalaisen podcast-kulttuurin pioneereistä.

 

“Olen ollut etuoikeutettu saadessani ystävystyä ihmisten kanssa lähes kaikilta yhteiskunnan osa-alueilta – tulen ‘monesta skenestä’ yhtä aikaa. Koen että tämä auttaa minua etsimään yhteisön etua, minkään yksittäisen eturyhmän etujen sijaan. “

 

Kaarlen pääasialliset tavoitteet ovat poliittisen keskustelukulttuurin ja poliittisen järjestelmän kehittäminen sekä yhteisen innostuksen lisääminen tulevaisuuden mahdollisuuksista.

 

”Ilman näitä pelkään että esimerkiksi taistelu ilmastonmuutosta vastaan on tuhoon tuomittu.”

 

Tutustu kantoihini

Pötköttely

Tehokkuusajattelu tuhoaa tehokkuuden ja mielenterveyden. Meidän on opittava kyseenalaistamaan työaikakäsitettä ja arvostamaan joutilaan ajan merkitystä niin uuden synnyttämiselle kuin jaksamisellekin. Tulevaisuuden työssä luovan ongelmanratkaisukyvyn merkitys korostuu ja jatkuva työskentely on ajatustyön pahin vihollinen. Työaikaa voidaan isolla osalla työelämässä olevilta vähentää rajusti.

Tiede

Nykyisellään tieteen kenttä on monilta osin käpertynyt palvelemaan sisäisiä mittareitaan ja kulttuuriaan. Tieteen tehtävä yhteisössä on tiedon ja ymmärryksen lisääminen ja levittäminen. Tämän toteutumisessa yhteiskunnan on otettava suurempi rooli tiedekentän tukemisessa.

Tässä esim. YLE voi näytellä nykyistä suurempaa roolia.

 

Tuloerot

Jos turvaamme ihmisten turvan perustulolla, tuloerokeskustelu muuttuu vähemmän merkitykselliseksi. Riskinotosta ja ahkeruudesta tulee palkita, mutta suuret tuloerot lisäävät yhteiskunnan rauhattomuutta. Tuloerojen kasvaessa väkivaltaisuus, rikollisuus ja monet muut lieveilmiöt lisääntyvät. Suomessa tuloerot ovat selvästi Euroopan keskitason alapuolella, eikä hälyttävää nousua ole tapahtunut. On kuitenkin varmistettava, etteivät tuloerot pääse kasvamaan nykyisestä merkittävästi. 

Palvelukehitys

Erilaisten palveluiden ja alustojen rooli ja potentiaali ihmisten arjessa kasvaa jatkuvasti. Näiden kehittämiseen ja mahdollisuuksien selvittämiseksi tarvitaan modernin ohjelmistokehityksen ammattilaisista koostuva teknisten projektien speksaus- ja osto-osasto. Lisäksi kaikkia kansalaisia tulee kannustaa yhteiskunnan ongelmien ratkaisemiseen.

Työn tulevaisuus

Vanhojen ammattien automatisoituessa meidän täytyy luoda uutta työtä. Käytännössä se tarkoittaa kaiken toimeliaisuuden tukemista (perustulo), koulutukseen panostamista, lyhyen aikavälin tuottoajatuksesta irtautumista (perustulo) ja ajatustyön mahdollistavan ja sitä kehittävän tyhjän ajan lisäämistä (perustulo).

 

Yhteisö

Meiltä puuttuu yhteisöllisyyttä tukevia ja synnyttäviä rakenteita. Kaupallisten keskustelualustojen rinnalle meidän on synnytettävä kansallisia tai kansainvälisiä alustoja, jotta ihmisten kantoja, näkemyksiä ja ideoita saadaan paremmin esille. Me tarvitsemme yhteisön luoman, yhteisen vision tulevaisuudestamme.

Translaki

Translaki on uudistettava ja uudistuksessa on kuunneltava transsukupuolisia. Pelkästään se, että ketään pakkosterilisoidaan on järjetöntä ja äärimmäisen epäeettistä.

 

Syntyvyys

Korkea syntyvyys on maapallon kantokyky- ja ilmastohaaste, siksi meidän on irrottauduttava kulttuurisesta vanhemmuusodotuksesta, ja syntyvyyttä tulee mieluummin laskea kuin kasvattaa. Huoltosuhteen heikentymistä voidaan paikata maahanmuutolla ja automatisaatiolla.

 

Alustatalous

Siinä missä fyysiset torit ovat aina olleet kaupunkien tarjoama palvelu, torien digitaaliset vastineet olemme jättäneet voittoa tavoittelevien yritysten kontolle. Uudet torit, eli alustatalous (Airbnb, Uber, Wolt jne.), synnyttää uutta työtä ja optimoi resursseja –  kestävän kehityksen kannalta molemmat ovat elintärkeitä asioita. Meidän tulee rakentaa yhteiskunnan ylläpitämä uusi digitaalinen tori, kysynnän ja tarjonnan alusta – ’kaiken työn uber’.

Turkistarhaus

Puolueeni kanta on turkistarhausta puolustava, mutta mielestäni tarhaus pitää lopettaa eettisesti kestämättömänä ensi tilassa. Ajan tarhaajille perustuloa ja -turvaa, jotta tarhauksen lopettamiseen voidaan suhtautua sen vaatimalla vakavuudella. Uskon että puolueensa kanssa risteävän kannan omaava ehdokas on tärkeässä asemassa kokonaiskuvan kannalta.

Lihansyönti

Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu vaatii meitä lopettamaan nykymuotoisen lihateollisuuden.Tämä ajatus uhkaa tuhansien ihmisten työtä ja toimeentuloa. Ja koska politiikassa pelätään äänien menettämistä, ei siitä uskalleta puhua.Tämän vuoksi kaikki ilmastollisesti kestämättömät työpaikat pitää saattaa ensi tilassa perustulon piiriin.

Eläinperäisiä ruoka-aineita korvaavien tuotteiden kehitys on ollut tähän asti liiaksi yksityisten – pääasiassa pienyritysten harteilla. Tämän ongelman ratkaisemiseksi meidän on yhteiskuntana panostettava rahaa ja resursseja kehitykseen ja tutkimukseen.

Päihteet

Päihteiden käytöstä rankaisemisesta pitää luopua, ja saattaa ne valvonnan piiriin seuraavista syistä:

I Huumeiden vastainen sota on hävitty. Kieltopolitiikka ja demonisointi eivät ole toimineet. 

II Rankaiseminen ei toimi hoitomuotona, eikä sen uhka ennaltaehkäisijänä. Useimmissa tapauksissa huumeet eivät ole varsinainen ongelma, vaan huono ratkaisu muihin ongelmiin. Ongelmakäyttäjiä tulee ohjata vankiloiden sijaan hoitoon ja yhteiskunnan tulee panostaa sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn. 

III Laittomuus pakottaa huumekaupan maan alle. Tämä aiheuttaa mm. väkivaltaa ja sen uhkaa, myrkytystapauksia ja turhia kuolemia valvonnan puuttuessa, verotulojen menetystä ja päihdekulttuurin mystifiointia.

IV Yhdysvalloista, Portugalista ja Kanadasta, sekä muista liberaalimpaa päihdepolitiikkaa soveltaneista maista saatu tutkimustieto osoittaa nykyisen lainsäädäntömme tehottomuuden ja haitallisuuden.

 

Syylliset

Maailma jossa elämme ja sen ongelmat ovat seurausta kulttuurista, jonka olemme luoneet. Kulttuuri taas on meidän kaikkien toiminnan ja toimimattomuuden seurausta. Ilmastonmuutos tai kova markkinatalous ei ole hallituksen tai kenenkään muiden yksittäisten toimijoiden syytä – me kaikki olemme vastuussa. Syyttely ja syyllisten etsiminen ei auta.

 

RKP/SFP

Tällä hetkellä tärkein tehtävämme on ilmastonmuutoksen vastainen taistelu, ja tässä asiassa RKP on puolueena kanssani samaa mieltä. Lisäksi puolue antaa luvan ottaa kantaa sekä mahdollisesti kansanedustajana äänestää omantunnon mukaan asioissa joissa kantani on puolueen kannasta poikkeava (esim. nato ja turkistarhaus). Muutoksen kannalta on tärkeää että muutosta ajavia toimijoita on mahdollisimman laajalti eri puolueissa.
Koko puoluepolitiikka on minulle ongelmallinen ajatus, ja kaikissa puolueissa on ongelmansa. Tällä hetkellä muiden perinteisesti omina pitämieni puolueiden (vas., vihr.) kohdalla ääni puolueelle on myös ääni identiteettipoliittiselle riitelylle, enkä usko että se pitkässä juoksussa edistää ongelmien ratkaisua.

Mielenterveys

Köyhyys aiheuttaa tutkitusti mielenterveysongelmia, ja ne taas hidastavat köyhyydestä nousemista. Terapiaan pääsy on vaikeinta niille, joilla tarve on suurin. Siksikin terapian kynnys on oltava matalammalla. Terapian korkea hinta johtuu kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta. Tarjontaa on lisättävä eikä kaikkien terapeuttien ei tarvitse olla koulutustasoltaan samantasoisia, sillä asiakkaiden ongelmien kirjo on laaja. 

 

Ilmaston­muutos

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan historian merkittävin haaste, joka uhkaa koko maapallon elämää. Ilmastonmuutosta vastaan pitää taistella talouden notkahtamisenkin uhalla, ja puolue- ja identiteettipoliittinen riitely aiheesta tulee lopettaa. Kaikessa aiheeseen liittyvässä päätöksenteossa tulee kuunnella ympäristö- ja ilmastoasiantuntijoita.

Meidän pitää määrätä kehitysrahoja ja resursseja haitallisia kulutustottumuksia korvaavien ratkaisujen löytämiseksi. Tämän myötä Suomen potentiaali ja merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa globaalilla tasolla voi olla kokoaan suurempi. 

Fossiilisten polttoaineiden käytöstä on luovuttava nopeasti ja esimerkiksi pienydinvoimaloiden potentiaalia tulee tutkia. Lisäksi meidän tulee varautua ilmastonmuutoksen lieveilmiöihin, kuten ilmastopakolaisuuteen.

Itsensä­työllistäjät

Toimeliaisuuden tukeminen kaikin keinoin on juuri nyt yksi yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Meidän pitää keksiä uusia toimenkuvia automatisaation ja kestävämmän ilmastopolitiikan johdosta loppuvien työpaikkojen tilalle. Tämä vaatii perustulon lisäksi yrittäjyyden helpottamista. Meidän kannattaakin luoda verottajan monipuolinen palvelu pienyrittäjille. Palvelussa onnistuu laskujen lähetys ja vastaanotto, kuittien kirjaaminen ja muut kirjanpidon perustarpeet. Palvelu sisältää myös ukko.fi -tyyppisen kevytyrittäjyyspalvelun.

Perustulo

Taloudellisessa turvattomuudessa elävän ihmisen kyky ratkaista ongelmia ja luoda uutta kärsii, ja hätääntynyt ihminen tekee hätiköityjä ratkaisuja. Nyt kun iso osa olemassa olevista työpaikoista on uhattuna (ilmastonmuutos, automatisaatio), on elintärkeää löytää ja synnyttää uutta ja kestävämpää toimeliaisuutta. Sen syntymiseksi perustulo on ehdoton. Perustulon tärkein tehtävä ja hyöty on levollisuuden ja turvan tuottaminen.
Jo tekemämme perustulokokeilu oli lähtökohtaisesti epäonnistunut, siitä ei voida johtaa mitään päätelmiä. Seuraavaksi meidän tulee kokeilla perustuloa yhteiskuntatieteilijöiden määrittelemällä tavalla.

Politiikka

Kun demokratiamme rakenne luotiin 100 vuotta sitten, tekniset ja fyysiset resurssit olivat aivan erilaiset kuin nyt. Käymme poliittisen keskustelumme edelleen samassa järjestelmässä, vaikka tiedon jakamisen ja keskustelun käymisen välineet ja mahdollisuudet ovat täysin erilaiset kuin sata vuotta sitten. Lisäksi politiikan kulttuuri on ajautunut tilanteeseen, jossa siihen osallistuvien menestys on tärkeämpi tavoite ja päämäärä kuin tulevaisuutta koskeva suunnitelmallisuus ja yhteisten tahtojen määrittäminen.